Munuais- ja maksaliiton kuntavaaliteemat 2017

Elintavoista johtuvien munuais- ja maksasairauksien ennaltaehkäisy

Elintavoista johtuvat maksasairaudet yleistyvät jatkuvasti. Neljäsosalla aikuisista on rasvamaksa, ylipainoisista joka kolmannella. Alkoholimaksasairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma.  Maksakirrooseista jopa 90 prosenttia on alkoholin aiheuttamia. Sairastuneista entistä useampi on nuori. Diabetesta sairastavia on Suomessa puoli miljoonaa. Rasvamaksaa, alkoholimaksasairauksia ja tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Tiedottaminen, varhainen puuttuminen ja kaikille avoimet matalankynnyksen palvelut ovat avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa elintapojen aiheuttamiin sairauksiin. 


Minkälaisia matalankynnyksen palveluja kunnan tulee tarjota?

Miten aiotte varmistaa elintapasairauksien ennaltaehkäisyn, elintapoja koskevan neuvonnan ja ohjauksen sekä elintapamuutosten tukemisen kunnassanne?

Munuais- tai maksasairauteen sairastuneen laadukas ja tarvelähtöinen hoito

Arvion mukaan kymmenesosalla väestöstä on krooninen munuaissairaus ja viidellä prosentilla se on edennyt munuaisten vajaatoiminnaksi. Väestön ikääntyessä munuaisten vajaatoiminnan riski kasvaa. Maksasairautta sairastavia on Suomessa noin 100 000.


Munuais- ja maksasairaudet on todettava varhain, jotta niiden etenemistä voidaan hidastaa elämäntapa- ja ravitsemusohjauksella sekä lääkehoidolla. Perusterveydenhuoltoon on saatava lisää asiantuntevaa hoitohenkilökuntaa ja riittävästi resursseja potilasohjaukseen. Sairastuneen on saatava kaikki tarvitsemansa tieto, jotta hän voi osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon ja hoitomuotonsa valintaan. Asuinpaikasta riippumatta sairastuneilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus valita itselleen parhaiten sopiva dialyysihoitomuoto. Väestömuutoksen vaikutukset dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrään on otettava huomioon hoitoyksiköiden resurssien suunnittelussa. Maksasairauksien diagnosointiin, seurantaan ja hoitoon sekä sairastuneiden ohjaukseen ja kuntoutukseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Kaikille maksasairautta sairastaville on tarjottava tasapuolisesti vaikuttavaksi osoitettua hoitoa kotipaikasta ja taudin syystä riippumatta.


Miten munuais- ja maksasairauksien diagnosointi, seuranta ja hoito toteutuvat kunnassanne? Miten näitä tulisi kehittää?

Miten perusterveydenhuollossa varmistetaan asiantunteva hoitohenkilökunta ja riittävät resurssit potilasohjaukseen?

Yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen

Kolmannen sektorin toiminta tukee sote-uudistuksessa kuntien vastuulle jäävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kansalaisjärjestöt toimivat kuntasektorin rinnalla keskeisessä roolissa ennaltaehkäisevässä työssä. Yhdistykset ovat tärkeitä sairastuneiden ja heidän läheistensä kohtaamispaikkoja ja tarjoavat jäsenistölleen elintärkeää vertaistukea, monipuolista toimintaa ja kanavan tuoda äänen kuuluviin. Osallistuminen vapaaehtoistyöhön tuo henkistä hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Kunnan toiminta-avustus on monelle yhdistykselle elintärkeä.


Päätöksenteossa on huomioitava käyttäjäkokemus. Yhdistyksillä on muun muassa koulutettuja kokemustoimijoita, joiden asiantuntemusta on tärkeää hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.


Miten järjestöjen elinvoimaisuus ja toiminnan edellytykset turvataan kunnassa?

Mikä merkitys palvelujen käyttäjien asiantuntemuksella on kunnan päätöksenteossa?

Miten varmistatte palvelujen käyttäjien äänen kuulumisen päätöksenteossa, suunnittelussa ja kehittämisessä?


Lataa Kuntavaaliteemat 2017


Tulosta Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä