Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto
Edunvalvontavaltuutus
Valtuutus tehdään kirjallisesti. Valtakirjalla henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun tulee suostua tehtävään.
Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtuuttaja voi itse myös määritellä, miten valtuutetun toimintaa valvotaan. Valtakirjan laatimisessa on hyvä pyytää apua oikeusaputoimistosta tai asianajajalta.
Valtuutus tulee voimaan vasta kun Digi- ja väestötietovirasto (ent. maistraatti) on vahvistanut sen. Vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Useimmiten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta.
Digi- ja väestötietovirasto valvoo valtuutetun toimintaa. Tässä tarkoituksessa se voi tarvittaessa pyytää valtuutetulta selvitystä valtuuttajan asioiden hoitamisesta.
Hoitotahto
Ihminen voi halutessaan ilmaista hoitoa koskevan tahtonsa tulevaisuuden varalta laatimalla hoitotahdon. Hoitotahdossa sairastunut kertoo, miten hän haluaa itseään hoidettavan sitten, kun hän ei enää itse kykene ilmaisemaan tahtoaan.
Hoitotahto on hyvä laatia kirjallisesti, jotta se on tarvittaessa hoitoon osallistuvien käytettävissä. Hoitotahdon voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiille lomakepohjille. Se voi sisältää yksityiskohtaisiakin ohjeita erilaisten tilanteiden varalle. Hoitoon osallistuvien on mahdollisuuksien mukaan noudatettava hoitotahtoa. Sen olemassaolosta ja sijainnista kannattaa kertoa läheisille mm. onnettomuuksien ja sairauskohtauksien varalta.
Hoitotahdon voi kirjata OmaKanta-palveluun. OmaKannan verkkokoulussa on ohjeet ja opastevideo mitä hoitotahdolla tarkoitetaan ja kuinka se laaditaan OmaKannassa.
Liiton hoitotahtolomake
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan liiton hoitotahtolomakkeen voi tulostaa itselleen. Sitä on saatavissa myös hoitoyksiköissä.