Siirry sisältöön

Elinsiirtoa vaatineesta, vakavasta sairaudesta parantumista ja kuntoutumista voidaan edistää liikunnan avulla. Elinsiirtoa saattaa edeltää pitkä sairastamisjakso, jonka aikana fyysinen suorituskyky heikkenee. Kävely ja pystyasento, jopa istuminen voivat olla liian työläitä. Elinsiirron yhteydessä ja sen jälkeen lapsi saattaa joutua viettämään pitkiä aikoja sairaalassa, jolloin kunto voi heiketä edelleen. Sydämensiirron jälkeen uuden sydämen rasittaminen, sykkeen nosto, pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti fysioterapeutin avulla.

Kotiutumisen jälkeen on tärkeää aloittaa maltillinen, säännöllinen liikunta. Joskus voi olla tarpeen järjestää lyhyt fysioterapiajakso liikkumisen harjoitteluun, jotta itsenäinen harrastaminen olisi mahdollista. Liikuntamuodon tulee olla lapsen ikään sopiva ja sellainen, mistä lapsi pitää. Näin hän saa alusta asti onnistumisen elämyksiä, jotka motivoivat jatkamaan. Kävely, pyöräily, hiihto ja uinti ovat erinomaisia lajeja kunnon kohotukseen.

Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Yli tunnin istumisjaksoja tulee välttää.
Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.
Urheilulajin soveltuvuudesta kannattaa aina keskustella hoitavan lääkärin ja fysioterapeutin kanssa ennen aloittamista, sillä esimerkiksi munuaissiirteen sijainti alavatsan sivulla estää kamppailulajien ja telinevoimistelun harrastamisen. Sydämensiirron jälkeen rintalastan tulee luutua kunnolla ennen rajumman liikunnan aloittamista.
Elinsiirto ei välttämättä ole este kovallekaan harjoittelulle ja kilpaurheilulle. Elinsiirron saaneille järjestetään sekä kansallisia että kansainvälisiä kilpailuita.