Siirry sisältöön

Suomessa tehdään vuosittain 250–300 munuaisensiirtoa. Keskimäärin munuaisensiirtoon pääsyä joutuu odottamaan 1,5–2 vuotta. Odotusaika voi venyä vuosienkin mittaiseksi, koska luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmien on oltava yleensä yhteensopivat ja kudostyyppien riittävän lähellä toisiaan. Hyvän kudossopivuuden lisäksi siirron saavan valintaan vaikuttavat muun muassa dialyysi- ja odotusajan pituus sekä luovuttajan ja vastaanottajan välinen ikäero.

Munuaisensiirtoon ei ole ikärajaa, vaan terveydentila ja yleiskunto ratkaisevat soveltuvuuden. Kun ikää karttuu enemmän tai on paljon sairauksia, leikkaukseen liittyvät riskit lisääntyvät ja leikkauksesta toipuminen voisi olla liian raskasta. Tällöin pitkäaikainen dialyysihoito saattaa olla munuaisensiirtoa parempi vaihtoehto. Muita esteitä munuaisensiirrolle voivat olla esimerkiksi hiljattain sairastettu tai aktiivinen syöpäsairaus, vaikea valtimonkovettumatauti lantion tai alaraajojen verisuonissa tai vaikea ylipaino.

Elinsiirtokelpoisuuden arvioi ensin oma hoitava nefrologi. Hän lähettää ilmoituksen elinsiirtoyksikköön, joka tekee päätöksen elinsiirtolistalle asettamisesta. Ennen elinsiirtolistalle asettamista siirtoselvityksillä varmistetaan, että elimistö on riittävän hyvässä kunnossa kestääkseen munuaisensiirtoleikkauksen ja sen jälkeisen hyljinnänestolääkityksen. Ennen siirtolistalle asettamisesta otetaan verikokeita, joista selvitetään siirtoa tarvitsevan veriryhmä, kudostyyppi ja valkosoluvasta-aineet. Kudostyypityksen tekee Suomen Punaisen Ristin eli SPR:n Veripalvelu. Sinne lähetetään myös siirtolistalla olijoista kolmen kuukauden välein verinäyte ristikoetta varten.

Munuaisensiirto onnistuu yleensä erittäin hyvin, mutta noin joka viidennellä munuainen ei käynnisty heti ja joudutaan tekemään dialyysiä vielä siirron jälkeenkin. 98–99 prosenttia munuaisista ryhtyy kuitenkin lopulta toimimaan. Akuutti hyljintä on kohtalaisen tavallista ja sitä esiintyy 10–20 prosentilla munuaisensiirron saaneista. Kun se todetaan ajoissa, se ei yleensä ole vaarallista, koska sitä osataan nykyään hoitaa hyvin.

Osastohoidon kesto riippuu siirteen käynnistymisestä. Osastolla pitää olla niin kauan, että nähdään, että siirre toimii ja leikkauksesta toipuminen on alkanut edetä hyvin. Jos kaikki menee hyvin, voi kotiutua jo viikon sisällä, mutta keskimäärin osastohoito kestää 10–14 päivää.

Siirrännäinen on toisen ihmisen kudosta. Elinsiirtoon liittyy aina hyljintäriski. Hyljinnän estämiseksi munuaisensiirron saaneen on käytettävä lääkitystä loppuelämänsä ajan.

Hyvin onnistuneen munuaisensiirron jälkeen voi viettää yleensä normaalia elämää. Kymmenillä suomalaisilla siirretty munuainen on toiminut jo 40 vuotta. Toimivan siirtomunuaisen turvin elää tällä hetkellä yli 3000 ihmistä. Mikäli munuaisensiirto ei onnistu toivotulla tavalla tai hyvin toimineen munuaisen toiminta aikanaan hiipuu, voi palata dialyysihoitoon ja saada uuden munuaisensiirron.

Kutsu leikkaukseen

Kun kutsu siirtoleikkaukseen tulee, sinun on mentävä välittömästi omaan kotisairaalaasi, missä siirtokelpoisuutesi tarkistetaan. Hemodialyysissä oleville tehdään dialyysihoito, jos edellisestä hoidosta on kulunut yli 24 tuntia. Vatsakalvodialyysissä olevien tulee jättää vatsaonteloon dialyysinesteitä 1–1,5 litraa, jotta siitä voidaan ottaa tarvittavat näytteet ennen leikkausta. Ole ravinnotta, sillä ennen munuaisensiirtoleikkausta ei saa syödä eikä juoda.

Aikuisten munuaisensiirrot tehdään Meilahden kolmiosairaalassa osastolla 5A.. Osoite on Meilahden kolmiosairaala, 5. krs.  Haartmaninkatu 4, Helsinki. Kotisairaalasta matkustat Helsinkiin joko Kela-taksilla tai lentokoneella. Lentokentältä matka jatkuu Meilahteen myös Kela-taksilla. Matkasta munuaisensiirtoon saat Kelalta matkakorvauksen.  Paluumatka kotisairaalaan on sairaaloiden välinen siirtokuljetus, joten siitä sinulle ei tule kustannuksia.

Oman auton käyttöä ei suositella, koska sairaala-alueella on niukasti parkkipaikkoja. Myös leikkausta edeltävä jännitys ja edeltävä dialyysi, voivat haitata ajokykyä.

Varaudu sairaalassa oloon etukäteen. Ota mukaan mukavat vaatteet ja kengät, jotta voit liikkua sekä ulkona että sisällä. Varaa mukaan myös omat hygieniatarvikkeet, kuten hammasharja, partakone ja kynsisakset. Varaa itsellesi myös jotakin mukavaa ajankulua.

Osastolla annetaan sinulle elinsiirtoa koskevat lääkkeet, mutta jos sinulla on joitakin erikoisempia lääkkeitä, on ne syytä ottaa mukaan, samoin oma verensokerimittari.

Puu, jonka lehmusto on munuaisen muotoinen.

Elävä munuaisen luovutus

Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa. Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkituille luovuttajille. Munuaisensiirtoa tarvitseva saa tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohta.

Nainen seisoo kädet ylhäällä syksyisessä metsässä.

Elämää elinsiirron jälkeen

Elinsiirronsaanut voi elää kuten muutkin. Hyljintää pyritään estämään hyljinnänestolääkityksellä, joka on elinikäinen. Hyljinnänestolääkitys voi heikentää elimistön vastustuskykyä infektioita vastaan. Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä myös elinsiirron jälkeen. Munuaisen- ja maksansiirron jälkeen voi liikkua normaalista. Myös elinsiirron saanut voi hankkia lapsia.