Siirry sisältöön

Ensimmäinen maksansiirto Suomessa tehtiin vuonna 1982 ja yhteensä niitä on tehty 1600. Näistä noin tuhat on elossa tällä hetkellä. Vuosittain maksansiirtoja tehdään noin 70. Keskimäärin uutta maksaa joutuu odottamaan 45 vuorokautta, mutta vaihtelu voi olla yhdestä päivästä yhdeksään kuukauteen. Joillekin maksa pitää vakavien henkeä uhkaavien komplikaatioiden vuoksi löytyy nopeasti, kun joku toinen voi sairautensa puolesta odottaa uutta maksa rauhassa kuukausia.

Yleisimmät maksansiirron syyt ovat alkoholimaksakirroosi, metabolisen oireyhtymän ja rasvamaksan pohjalta syntynyt kirroosi sekä autoimmuunimaksasairaudet kuten PSC ja PBC. Kymmenesosa maksansiirroista tehdään äkillisen maksan vajaatoiminnan vuoksi. Kun maksasairaus on edennyt kirroosiasteelle, voi maksaan muodostua maksasolusyöpä, joka lisääntyy jatkuvasti. Jos syöpää ei voida leikata, hoidoksi voidaan harkita maksansiirtoa.

Maksansiirron saajaa valittaessa otetaan huomioon veriryhmä ja koko sekä maksan tarpeen kiireellisyys. Isokokoista maksaa ei voi siirtää pienelle henkilölle, vaikka maksan kokoa voidaan joskus pienentää leikkaamalla. Toisaalta pienen luovuttajan maksa ei riitä isokokoiselle ihmiselle. Myös ikä vaikuttaa jonkin verran siirteen saajan valintaan.

Maksansiirto tehdään HYKS:n Elinsiirto- ja maksakirurgian yksikössä Helsingissä. Osa siirtoa edeltävistä laajoista tutkimuksista voidaan tehdä myös omassa kotisairaalassa, mutta suuri osa edeltävistä tutkimuksistakin tehdään HYKS:ssä. Maksansiirtoleikkaus kestää useita tunteja, jonka jälkeen potilasta seurataan teho-osastolla muutamia päiviä. Teho-osastohoidon jälkeen seuranta jatkuu vuodeosastolla vähintään 12 päivän ajan. Akuutti hyljintä osataan hoitaa nykyään hyvin, ja infektioiden estämiseksi käytössä on useita lääkkeitä. 

Lähes 60 prosenttia työikäisistä maksansiirron saaneista palaa työhön onnistuneen siirron jälkeen, vaikka ennen siirtoa olisi ollut vakavasti sairas ja pois työelämästä – joku kevyeen toimistotyöhön jo kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Joissakin tapauksissa työnkuvaa voidaan joutua muuttamaan raskaasta ulkotyöstä hieman kevyempään sisätyöhön, mutta maksansiirto ei sinänsä estä minkään ammatin harjoittamista.

Yli 90 prosenttia pärjää maksansiirron jälkeen hyvin. Siirretty maksa voi toimia pitkään, käytännössä niin kauan kuin siirron saaja on elossa. Pisimpään Suomessa siirretty maksa on toiminut jo neljäkymmentä vuotta, ja toimii edelleen.

Pariskunta luistelee luonnonjäällä.

Elämää maksasairauden kanssa

Maksasairaus ei välttämättä aiheuta kaikille arkielämää haittaavia oireita, ja arki voi jatkua täysin ennallaan sairaudesta huolimatta. Omahoidossa tärkeintä on ottaa lääkärin määräämät lääkkeet ohjeiden mukaan.

Nainen seisoo kädet ylhäällä syksyisessä metsässä.

Elämää elinsiirron jälkeen

Elinsiirronsaanut voi elää kuten muutkin. Hyljintää pyritään estämään hyljinnänestolääkityksellä, joka on elinikäinen. Hyljinnänestolääkitys voi heikentää elimistön vastustuskykyä infektioita vastaan. Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä myös elinsiirron jälkeen. Munuaisen- ja maksansiirron jälkeen voi liikkua normaalista. Myös elinsiirron saanut voi hankkia lapsia.