Siirry sisältöön

Autoimmuunihepatiitti on krooninen autoimmuunisairaus, jossa kehon puolustusmekanismit toimivat omaa maksaa vastaan. Sen tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä, mutta laukaisevina tekijöinä voivat toimia infektio tai lääkeaineet. Sairastuneista 80 prosenttia on naisia.

Autoimmuunihepatiitti todetaan yleensä, kun etsitään syytä epämääräisiin oireisiin kuten väsymykseen, pahoinvointiin tai ruokahaluttomuuteen. Joskus AIH alkaa äkillisesti, jolloin voi esiintyä jo esimerkiksi keltaisuutta tai kutinaa. Diagnoosi varmistetaan ottamalla maksasta koepala.

AIH aiheuttaa tulehduksen, joka voi johtaa maksasoluvaurioon ja lopulta maksakirroosiin. Yleensä sairaus etenee hitaasti, mutta varsinkin äkillisesti alkanut sairaus saattaa edetä nopeammin. Varhain aloitettu lääkitys tehoaa yleensä hyvin. Lääkehoitona käytetään kortisonia ja immunosupressiivista lääkitystä. Nämä lääkkeet rauhoittavat oman elimistön maksaan kohdistuvaa autoimmuunireaktiota.  Jos autoimmuunihepatiitti etenee maksakirroosiin, hoitomuotona voidaan käyttää maksansiirtoa, mikäli sille ei ole muita esteitä.