Sairastaminen

Kun sairastut, elämä muuttuu. Onneksi vaikeassa tilanteessa voi saada myös apua ja tukea. Potilaan asemasta ja oikeuksista sekä hoitoon pääsyn aikarajoista säädetään laissa. Sairastuneella on oikeus saada asianmukaista ja laadultaan hyvää terveydenhuollon palvelua. Hoidon tai toimenpiteiden vaihtoehdoista on kerrottava avoimesti ja ymmärrettävästi. Hoitosuunnitelma tukee hoidon jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Potilaalla tulee olla asianmukainen ja ajantasainen hoitosuunnitelma, jotta hoito olisi kokonaisvaltaista, yksilöllistä ja laadukasta. Tämä koskee erityisesti pitkäaikaishoidossa olevia ihmisiä.


Hoitopaikan valinta

Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa enintään vuoden välein ilmoittamalla siitä kirjallisesti sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle. Ilmoitus on tehtävä riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä.

Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella, esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väli-aikaisen asuinkuntansa terveysasemalta.

Potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Potilaalla on oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen, jos toimintayksiköllä on mahdollisuus järjestää asia.

Hoitoon pääsy

Potilaan on päästävä kiireelliseen hoitoon nopeasti, jos hänen sairautensa tai vammansa edellyttää sitä. Terveyskeskukseen on saatava arkipäivänä virka-aikana puhelinyhteys välittömästi.

Potilaan hoidon tarve on arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoidon tarve voidaan usein arvioida jo puhelimessa. Arvion voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri. Terveyskeskuksesta on saatava vastaanottoaika kolmessa arkipäivässä, jos tilanne sitä vaatii.

Sairaalassa terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava potilaan hoidon tarve kolmessa viikossa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Arvio voidaan tehdä lähetteen perusteella tai potilas voidaan kutsua tutkimuksiin sairaalaan.

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeelliseksi, hoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaan tarpeelliseksi todettuun hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa.

Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos se muuttuu, hänelle on ilmoitettava välittömästi muutoksen syy ja hoitoon pääsyn uusi ajankohta.

Mikäli sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määrätyssä ajassa, sen on järjestettävä hoito muualla, esimerkiksi toisessa sairaalassa tai yksityisessä terveydenhuollossa. Tästä ei saa aiheutua potilaalle ylimääräisiä kustannuksia.

Hoitosuunnitelma

Potilaalla tulee olla asianmukainen ja ajantasainen hoitosuunnitelma, jotta hoito olisi kokonaisvaltaista, yksilöllistä ja laadukasta. Tämä koskee erityisesti pitkäaikaishoidossa olevia potilaita. Hoitosuunnitelmaan kirjataan potilaan hoitoa koskevat linjaukset, hoidon järjestäminen sekä seuranta.

Hoitosuunnitelman laatimisesta ja sen asianmukaisuudesta vastaa viime kädessä potilasta hoitava lääkäri. Koska hoidosta on päätettävä yhdessä potilaan tai potilaan ollessa estynyt tämän omaisen kanssa, myös hoitosuunnitelma on hyvä laatia yhteistyössä heidän kanssaan. Heille on lisäksi kuvattava tilanne ymmärrettävästi. Potilaan kannalta paras hoitosuunnitelma saavutetaan neuvotellen potilaan ja tarvittaessa omaisen kanssa.

Mahdollisimman monen potilasta hoitavan tahon on hyvä osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen. Hoitohenkilöstöstä omahoitajan on tärkeä olla läsnä hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Esimerkiksi hoitokokous on hyvä paikka hoitosuunnitelman laadintaan. Kukin ammattiryhmä huolehtii omasta osuudestaan kokonaishoitosuunnitelman mukaisesti ja voi laatia myös oman tarkentavan suunnitelmansa, esimerkiksi hoitotyön suunnitelma tai fysioterapiasuunnitelma. Suunnitelmassa on huomioitava myös potilaan mahdollinen kuntoutuksen tarve, jolloin myös kuntoutushenkilöstön on hyvä osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen. Lääkärin ei siis tule tehdä pitkäaikaishoitopotilaan hoitosuunnitelmaa yksin. Hoitosuunnitelmassa on myös syytä linjata, miten toimitaan akuuttitilanteessa sekä elämän loppuvaiheessa.