Tukea henkiseen jaksamiseen

On luonnollista olla pois tolaltaan, kun saa huonoja uutisia. Tieto vakavasta sairaudesta on kuin mikä tahansa yllättävä ja äkillinen kriisi. Silloin on normaalia tuntea ahdistusta ja pahan olon tunnetta, kärsiä unettomuudesta ja miettiä elämän jatkumista.


Aika auttaa sopeutumaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Sairastumisen kanssa jaksamiseen vaikuttaa se, millä tolalla oma elämä on ja miten paljon tukea on saatavissa. Myös aiemmat elämänkokemukset vaikuttavat uusista haasteista selviämiseen. Kaikki tarvitsevat vaikeissa elämäntilanteissa tukea läheisiltään ja usein myös vertaisilta.

Sairauteen sopeutuminen vaatii tietoa ja uusien asioiden oppimista. Harmillisia ja epämukavia asioita pystyy sietämään, kun niiden kanssa on oppinut elämään, mutta on normaalia pelätä muutosta, jonka seurauksista ei ole tietoa. Tietoa sairaudesta pystyy ottamaan vastaan vasta, kun siihen on valmis. Saatua tietoa on myös vaikea omaksua, jos on peloissaan, ahdistunut tai väsynyt. Tiedonhalu voi olla kova, mutta saatua tietoa ei pysty käsittelemään. 

Perheenjäsenen sairastuminen koskettaa koko perhettä. Sairaus vaikuttaa ihmissuhteisiin. Erityisenä haasteena on olla eristäytymättä ja säilyttää yhteys muihin. Sairastumiseen ja hoitoihin voi liittyä häpeän tunteita, jotka saavat ihmisen piiloutumaan muilta. Jos sairaus on ikioma projekti, josta ei voi kertoa kenellekään, ja kokee, että siitä on selvittävä ihan yksin, niin väsymys on helposti kulman takana.

Jos tuntuu, että paha olo kestää liian pitkään tai tuntuu kohtuuttoman vaikealta kestää, on tärkeätä suhtautua avoimin mielin myös ammattiapuun. Ruumiilliset sairaudet ja jotkut lääkkeet voivat lisätä riskiä sairastua masennukseen. Masennus on sairaus, kun se kestää pitkään ja alkaa häiritä normaalia elämää. Sitä voidaan hoitaa lääkkeillä, terapialla ja niiden yhdistelmillä.


Valtakunnallinen kriisipuhelin

Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat sekä kriisityöntekijät että koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa päivystävät vastaajat 22 eri paikkakunnalla ympäri Suomea.

Puhelimella voi lähestyä auttajaa myös nimettömänä. Puhelinauttamisen tavoitteena on helpottaa asiakkaan henkistä hätää tarjoamalla hänelle mahdollisuuden puhua yllättävästä tapahtumasta tai vaikeasta elämäntilanteesta sallivassa ja tukevassa ilmapiirissä.

Palvelun tuottaa SOS-kriisikeskus, Suomen mielenterveysseura.