Uutiset

22.1.2019 8.16

Dialyysihoidossa olevien määrä lisääntyy

Dialyysissä olevia ja munuaisensiirron saaneita oli vuoden 2017 lopussa enemmän kuin koskaan aiemmin, selviää Suomen munuaistautirekisterin tuoreesta Vuosiraportista. Dialyysihoidossa olevien määrän odotetaan kasvavan viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä.

Dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa jatkuvasti. Viimeiset kolme vuotta munuaisten loppuvaiheen vajaatoiminnan vuoksi hoitoon tulevien määrä on ollut aikaisempia vuosia korkeampi. Vuosina 2015–2017 hoitoon tuli vuosittain noin 550 potilasta kun aiempina vuosina määrä oli pitkään noin 450 vuodessa, selviää tuoreesta Suomen munuaistautirekisterin Vuosiraportista 2017.

Vuoden 2017 lopussa dialyysissä olevia ja munuaisensiirron saaneita oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Dialyysissä olevia oli 1973 ja munuaisensiirron saaneita 3015. Dialyysihoidon aloitti vuoden aikana 537 uutta potilasta. Vuosittain tehdään noin 250 munuaisensiirtoa, mutta uutta munuaista odottaa jatkuvasti noin 450 ihmistä.

Hoidon aloituksen kriteerit ovat muuttuneet vuosien kuluessa.

– Tulevaisuudessa dialyysipotilaat ovat entistä iäkkäämpiä. Krooniseen dialyysihoitoon tuli 1990-luvun alussa vain muutama yli 75-vuotias. Viime vuosina vanhimman ikäryhmän edustajien osuus kaikista dialyysin aloittaneista on ollut noin 20 prosenttia, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Patrik Finne.

Vuosiraportti 2017 esittää uudet päivitetyt ennusteet tulevien vuosien potilasmääristä.

– Ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2025 dialyysihoidossa 19 prosenttia enemmän kuin nyt, jos oletetaan, että munuaisensiirtojen vuosittaista määrää ei pystytä lisäämään. Tämän vuoksi kaikki pyrkimykset lisätä siirtojen määrää ovat tärkeät. On myös tärkeää, että dialyysihoidon resursseja mitoitetaan oikein tulevina vuosina, Finne jatkaa.

Vuoteen 2040 mennessä dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrän arvioidaan kasvavan noin kolmanneksella.

– Hoidon laaturekistereistä on viime aikoina keskusteltu julkisuudessa yhä enemmän. Hoidon laadun tarkkailu on tärkeää, jotta potilaat saavat laadukasta hoitoa koko Suomessa, ongelmakohdat havaitaan ja niihin voidaan puuttua. Tämä on oleellista tietoa myös julkisten terveyspalvelujen mahdollisesti laajentuessa yksityisten tuottajien puolelle valinnanvapauden myötä, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Suomen munuaistautirekisteri ei ole edelleenkään lakisääteinen. Finne ja Högström toivovat, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset, jotka voisivat mahdollistaa rekisterille lakisääteisen aseman. Lakimuutos olisi hyvin tärkeä myös muille tuleville laaturekistereille.

Suomen munuaistautirekisteri on julkaissut vuosittaisen raportin 1990-luvun alusta lähtien. Raporteissa voidaan seurata, miten dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoito on vuosien varrella kehittynyt. Suomen munuaistautirekisterin päärahoittaja on Veikkauksen tuottoa jakava Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Toimintaa rahoittaa myös Munuais- ja maksaliitto.


Palaa otsikoihin