Uutiset

9.1.2019 9.36

Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti on ilmestynyt

Suomen munuaistautirekisteri on julkaissut vuosittaisen raportin 1990-alusta lähtien. Raporteissa voidaan seurata, miten dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoito on kehittynyt vuosien varrella. Vuosiraportti 2017 on nyt julkaistu.

Vuonna 2017 uremian aktiivihoitoon tuli 548 uutta potilasta, joka oli kolmatta vuotta peräkkäin selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Vuoden 2017 lopussa dialyysissä oli 1973 henkilöä ja munuaisensiirron saaneita oli 3015. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on laskenut edelleen ja erot alueiden välillä ovat pienentyneet, mikä osoittaa hyvää hoidon laatua. Munuaisensiirtolistalle pääseminen ja ensimmäisen siirteen saaminen on nopeutunut viime vuosina, mutta siirtolistalle pääsemisen nopeudessa on merkittäviä eroja sairaanhoitopiirien väleillä.

Hoidon aloituksen kriteerit ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Krooniseen dialyysihoitoon tuli 1990-luvun alussa vain muutama yli 75-vuotias. Viime vuosina vanhimman ikäryhmän edustajien osuus kaikista dialyysin aloittaneista on ollut noin 20 prosenttia.

Monet muutoksista tapahtuvat hitaasti ja odotetusti, mutta välillä kehityksessä tulee nopeita ja yllättäviäkin käänteitä. Ennen vuotta 1990 glomerulonefriitti oli dialyysin aloittavien tavallisin diagnoosi, 1990-luvulla yleisin diagnoosi oli tyypin 1 diabetes, vuosina 2000–2016 tyypin 2 diabetes, mutta vuonna 2017 kärkipaikan otti jälleen hieman yllättäen tyypin 1 diabetes. Tyypin 1 diabeteksen vallitsevuus väestössä toki kasvaa, mutta tiedämme tuoreesta suomalaistutkimuksesta, että tyypin 1 diabetespotilaiden riski sairastua loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan on viime vuosina pienentynyt.

Edelliset ennusteet dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrästä julkaistiin vuosiraportissa 2014, mutta arviot tulevista potilasmääristä osoittautuivat nopeasti liian pieniksi, koska vuosina 2015–2017 uremian aktiivihoitoon tuli yllättäen huomattavasti enemmän potilaita kuin koskaan aiemmin. Uudet ennusteet perustuvat muun muassa siihen oletukseen, että uremian aktiivihoidon ilmaantuvuus pysyy jatkossakin vuosien 2015–2017 tasolla. Vuoteen 2025 mennessä dialyysissä olevien määrä kasvaa 19 prosenttia ja munuaisensiirron saaneiden määrä 17 prosenttia. Vuoteen 2040 mennessä dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa noin kolmanneksella. Tulevaisuudessa dialyysipotilaat ovat entistä iäkkäämpiä.

Vuosiraportissa 2017 esitetään kuudetta vuotta peräkkäin analyysejä hoidon laadusta sairaanhoitopiireittäin. Viime vuosina dialyysin aloittaneista 10 prosenttia on päässyt munuaisensiirtolistalle alle 91 päivässä, kun osuus ennen vuotta 2014 oli noin 6 prosenttia. Tämän hoitotavoitteen saavuttaneiden osuus vaihtelee edelleen merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin, välillä 2–31 prosenttia. Tämä osoittaa, että monissa yksiköissä tulisi pyrkiä saamaan potilaat nopeammin siirtolistalle.

Suomen munuaistautirekisterin toiminnan rahoittaa Veikkaus ja Munuais- ja maksaliitto.

Lue Vuosiraportti 2017
Lisää tietoa Suomen munuaistautirekisteristä

Suomen munuaistautirekisteri vuosiraportti 2017




Palaa otsikoihin