Hyviä kokemuksia etäkuntoutuksesta

Etäkuntoutuksessa tietotekniikka on vain väline. Osallistujat tekevät hyvän kuntoutuskurssin. Etäisyys ei ole este tunteiden välittymiselle ja vertaistuelle. 

Kuopiolainen Anitta Pelkosen, 62, kokemukset dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuskurssilta ovat hyvin myönteisiä. Ryhmä toimi mahtavasti ja oli sitoutunut kuntoutukseen. Tietotekniikkaa on turha pelätä, sillä etäkuntoutukseen osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi.

– Kaiken takana oli innokas sairaanhoitaja, joka esitti kurssia minulle ja ystävälleni. Niin kauan hän asiasta jutteli, että huomasimme suostuneemme, hän naurahtaa.

Alkuun Anittaa jännitti, miten hän pärjää verkossa. Työkaluista Moodle-alusta oli tuttu, mutta ryhmäkeskusteluissa käytetty Zoom-videoneuvottelujärjestelmä oli vieras. Alku oli totuttelua ja opettelua.

– Uusien ihmisten kohtaaminen jännitti ja alussa mielessä saattoi vilahtaa ajatus, ettei tästä ehkä tule mitään.

Innostuminen heräsi parin tapaamiskerran jälkeen. Lopulta kurssi imaisi mukaansa niin, että sen loppuminen suorastaan harmitti.

Vertaisuus parasta

Jokainen kurssilainen kävi ohjaajan kanssa kahdenkeskisen tavoitekeskustelun ja jokaiselle räätälöitiin juuri hänelle sopivat tavoitteet. Anitta on ollut dialyysissä nyt 2,5 vuotta. Hän sai munuaisen veljeltään vuonna 1990, mutta sydänongelmien vuoksi tehdyssä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa munuainen otti itseensä ja sen toiminta huononi. Anitta on sairastanut tyypin 1 diabetesta 55 vuotta ja munuaissairaus tuli diabeteksen liitännäisenä. Sydänsairauden vuoksi Anitta ei ole siirtolistalla.

Anittan etäkuntoutusjakso sattui juuri sopivaan saumaan, sillä hän oli lokakuussa lonkkaleikkauksessa ja siitä toipuminen hidasti liikkumista kodin ulkopuolella. Mieli oli valmiiksi maassa, koska leikkausta edelsivät valtavat kivut, kun ei tajuttu, että lonkassa oli murtuma. Syksyn kaamos ei mielialaa myöskään hellinyt.

Kuntoutus kesti 10 viikkoa ja etäkokoontumisia oli joka viikko. Syksy kului kuin huomaamatta ja lonkkakin kuntoutui. Nyt Anitta voi taas aloittaa liikkumisen, kuntosaliharjoittelun ja Pilateksen.

Anitta sai kurssin ohjaajalta kirjalliset ohjeet ja kun niitä noudatti järjestyksessä, ongelmia ei juuri ollut. Jokainen osallistuja sai kokoontumiseen kutsulinkin, jonka avulla keskusteluun pystyi näppärästi liittymään. Ryhmä kävi heti alkuun läpi videokeskustelun pelisäännöt: puheenvuoroa pyydettiin viittaamalla ja toisen vuoroa kunnioitettiin.

– Ryhmä toimi todella hyvin; jaksoimme kuunnella toisten puheenvuorot ja kaikki saivat sanoa sanottavansa rauhassa. Kukaan ei puhunut päälle tai vienyt toisen tilaa, Anitta kehuu.

Lue lisää pdf-lehdestä