Mitä uutta elinsiirroissa?

Viime vuonna Suomessa tehtiin 374 elinsiirtoa. Uutta elintä odotti kuitenkin vuodenvaihteessa yli 500 ihmistä.

Eniten viime vuonna tehtiin munuaisensiirtoja, joita oli 240. Munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta oli 29, mikä oli joitakin enemmän kuin edellisenä vuotena. Toiseksi eniten viime vuonna tehtiin maksansiirtoja, joita oli 63. Sydämensiirtoja oli 26, keuhkonsiirtoja 24 ja haimansiirtoja 21. Haimansiirtojen määrä oli samalla Euroopan ennätys.

Elinluovuttajien määrä on viime vuosina noussut. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa kansalaisten tietoisuuden lisääminen ja terveydenhuoltohenkilökunnan jatkuva koulutus ja sitoutuminen. Hyvin toteutunut elinluovutusprosessi on onnistuneen elinsiirtotoiminnan edellytys.

Dosentti Arno Nordin kertoi tammikuussa Transplantaatiopäivillä Helsingissä, että mahdollista luovutusta koskevien yhteydenottojen määrä sairaaloista elinsiirtotoimistoon on kasvanut, vaikka toteutuneet elinluovutukset eivät lisääntyneet. Päivillä vuoden luovuttajasairaalaksi valittiin TAYS, jonka luovuttajaluvut ovat nousseet suhteellisesti eniten. Liiton puheenjohtaja Asko Räsänen luovutti TAYS:lle liiton numeroimattoman viirin. Keskussairaaloista parhaiten toimintaansa lisäsi Pohjois-Karjalan keskussairaala.

Vuoden alusta HUS:n palkattiin valtakunnalliseksi elinluovutuskoordinaattoriksi dosentti Anna-Maria Koivusalo. Hänen tehtävänään on auttaa elinluovutussairaaloita elinluovuttajien hoitoketjun luomisessa, järjestää koulutusta ja osallistua tiedotukseen yleisölle.

– Tarkoitus on, että valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori olisi mahdollisimman helposti lähestyttävä kaikenlaisissa elinluovutusta koskevissa kysymyksissä, jotta yhtään elinluovuttajaa ei menetettäisi, Koivusalo sanoi päivillä.

Munuaisensiirtoja veriryhmän vastaisesti

Vaikka munuaisensiirrot ovat viime vuosina lisääntyneet Suomessa, uutta munuaista odottaa jatkuvasti yli 400 ihmistä. Alle kolmannes kaikista dialyysihoidossa olevista soveltuu munuaisensiirtoon. Ikä ei ole este sinällään este dialyysihoidolle tai munuaisensiirrolle. Dialyysin aloittavista joka neljäs on nykyään yli 75-vuotias ja yli 70-vuotiaita on munuaisensiirtolistalla. Sekä aivokuolleiden luovuttajien että siirron saaneiden ikä on kasvanut tasaisesti.

Suomessa tehtiin ensimmäinen ABO-epäsopiva munuaisensiirto viime vuonna.

– Perinteisesti elinsiirrot on tehty veriryhmien sopivuussääntöjen mukaisesti. Menetelmät veriryhmien vastaiseen siirtoon ovat kehittyneet viime vuosina ja niiden ansiosta useimmissa maissa tehdään näitä jo onnistuneesti, kertoi nefrologi Ilkka Helanterä.

Lue lisää pdf-lehdestä