IgA-glomerulonefriitti etenee hitaasti

IgA-glomerulonefriitin hoidossa olennaista on kohonneen verenpaineen ja valkuaisvirtsaisuuden hoito. Myös omilla elintavoillaan voi vaikuttaa munuaisten vajaatoiminnan etenemiseen. Sairaus saattaa esiintyä perheittäin, mutta suurin osa tapauksista on yksittäisiä. Sairaus etenee dialyysihoitoon noin neljäsosalla.

IgA-glomerulonefriitti on harvinainen munuaissairaus. Sitä esiintyy noin viidellä 100 000 suomalaisesta. Se on silti maailman yleisin primaarinen munuaiskerästulehdus eli glomerulonefriitti. Primaarinen tarkoittaa, että se on itsenäinen munuaissairaus eikä johdu yleissairaudesta esimerkiksi diabeteksestä.

IgA-glomerulonefriitti on yleensä nuorten aikuisten sairaus, mutta voi puhjeta missä iässä vaan. Miehillä se on kaksi kertaa naisia yleisempi. Sen aiheuttajaa ei tiedetä tarkkaan. Suurin osa tapauksista on yksittäisiä, mutta tautia voi esiintyä perheittäin. Lähisukulaisilla voi esiintyä sairastuneen kaltaisia muutoksia IgA-immunoglobuliinissa eli IgA-vasta-aineessa, mutta pelkkä poikkeavuus ei riitä aiheuttamaan sairautta, vaan siihen tarvitaan jokin ulkoinen lisätekijä esimerkiksi virusinfektio. Taustalla voi olla myös jokin edelleen tunnistamaton geneettisesti säädelty tekijä.

– Elimistö käynnistää vasta-ainetuotannon immunoglobuliinssä olevia poikkeamia vastaan ja vereen syntyy sakkautumia, jotka kerääntyvät munuaiskeräsiin. Munuaiset vaurioituvat ja niiden toimintakyky heikkenee hiljalleen, nefrologian ja sisätautien erikoislääkäri, LT Kati Kaartinen HYKS:stä kertoo.

Sairaus ei vaadi perheenjäsenten seulontaa eikä se estä esimerkiksi lasten hankintaa.

IgA-glomerulonefriitti todetaan usein, kun selvitetään syytä kohonneeseen verenpaineeseen, poikkeavanaa munuaistoimintakokeeseen tai virtsassa todetaan sattumalöydöksenä valkuaista tai punasoluja tai molempia. Kuumetaudin yhteydessä virtsa voi muuttua ohimenevästi veriseksi. Diagnoosi voidaan varmistaa vain ottamalla munuaisesta koepala eli biopsia.

IgA-glomerulonefriten framskrider långsamt

Det viktiga när man behandlar IgA-glomerulonefrit är att sköta förhöjda blodtryck och proteinuri. Genom att påverka de egna levnadsvanorna kan man även själv påverka hur njursvikten framskrider. Hos ungefär var fjärde leder sjukdomen till dialysbehandling.

IgA-glomerulonefrit är i allmänhet en sjukdom som drabbar unga, men den kan bryta ut när som helst i livet. Den förekommer dubbelt så ofta hos män som hos kvinnor. Den exakta orsaken är inte känd. De flesta fallen är helt enskilda, men sjukdomen kan också förekomma i familjer. Nära släktingar kan uppvisa motsvarande förändringar som hos den insjuknade, men förändringarna allena orsakar inte själva sjukdomen, utan det krävs också någon yttre faktor som t.ex. en virusinfektion. Det kan också finnas någon ännu idag okänd genetisk faktor som ligger bakom sjukdomen.

Sjukdomen förutsätter inte screening av familjemedlemmar, och den hindrar inte t.ex. familjeplanering, berättar specialläkaren inom nefrologi och inre medicin MD Kari Kaartinen vid HUCS.

IgA-glomerulonefrit konstateras ofta i samband med utredning av förhöjt blodtryck eller avvikande njurfunktionsprovresultat, eller vid slumpmässiga fynd av protein och/eller röda blodkroppar i urinen. Det enda sättet att fastställa diagnosen är med vävnadsprov från njuren, dvs. biopsi.

Läs också på svenska


kaartinen pysty