Lasten elinsiirrot

Elinsiirto on hoitovaihtoehto, mikäli munuais- tai maksasairautta sairastavan lapsen elimen toimintaa ei muilla keinoin pystytä ylläpitämään tai toiminnan vaje huonontaa merkittävästi elämänlaatua. Lasten elinsiirtoja on Suomessa tehty jo yli 400. Runsas puolet on ollut munuaisensiirtoja ja noin neljännes maksansiirtoja. Lisäksi lapsille tehdään keuhkon-, sydämen- ja ohutsuolen siirtoja.


Suomessa lasten elinsiirtotoiminta on keskitetty HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalaan, jossa myös kaikki siirtoa odottavat ja siirron saaneet lapset ovat seurannassa aikuisikään saakka. Lapset käyvät seurannassa myös omassa keskussairaalassa. Elinsiirto vaatii tiivistä yhteistyötä terveydenhuoltohenkilöstön ja lapsen vanhempien kesken. Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsi voi elää normaalia elämää ilman merkittäviä rajoituksia, mutta hylkimisen estävää lääkitystä tarvitaan loppu elämän ajan.

Elinsiirron jälkeen lapsen hoito sairaalassa kestää yleensä neljästä kuuteen viikkoon. Lapset toipuvat yksilöllisesti ja hoitoajat vaihtelevat. Kotiutumisen jälkeen elinsiirron saaneet lapset käyvät säännöllisesti poliklinikalla ja osastokontrolleissa. Ensimmäisten elinsiirron jälkeisten kuukausien aikana lapsi on herkkä tulehduksille ja hylkimisreaktioille. Toipuminen kestää noin kuusi kuukautta, mutta kouluun tai päivähoitoon lapsi voi palata 6–12 viikon kuluttua elinsiirrosta.

Munuaisensiirto

Lapsille ja nuorille tehdään vuosittain 10–20 munuaisensiirtoa. Näistä neljänneksessä munuaissiirteen luovuttajana on ollut toinen vanhemmista.

Lasten munuaisensiirron yleisin syy on suomalaiseen tautiperimään kuuluva synnynnäinen nefroosi. Näissä tapauksissa munuaisensiirto tehdään yleensä 1–2 vuoden iässä. Toiseksi suurin munuaisensiirtoa tarvitseva ryhmä on virtsateiden rakennevikoja ja kehityshäiriöitä potevat lapset, jotka tarvitsevat munuaisensiirron yleensä kouluiässä.

Munuaisensiirron saaneiden pitkän ajan eloonjäämisennuste on erittäin hyvä eli 95 %. Lapsuudessa munuaisensiirron saaneilla on edessä uusi munuaisensiirto aikuisena. Munuaisensiirrolla pyritään takaamaan lapselle ja nuorelle mahdollisimman normaali elämä.

Maksansiirto

Maksansiirtoa vaativaan vakavaan maksasairauteen sairastuu vuosittain noin kymmenen lasta. Tavallisimmin maksan tuhoutumisen aiheuttaa synnynnäinen sappitieatresia eli ulkoisten sappiteiden puutos. Maksan voi tuhota myös vaikea virussairaus, maksasyöpä tai jokin harvinainen aineenvaihduntasairaus kuten tyrosinemia.

Suomessa noin 100 lasta on saanut uuden maksan. Onnistuneen maksansiirron jälkeen lapsi voi elää normaalia elämää.