Pitkäaikaissairaan lapsen ja nuoren arki

Lapsi tarvitsee tietoa omasta sairaudestaan. Tiedon tarve ja sen ymmärtäminen riippuu lapsen iästä ja kehitystasosta. Ennen sairaalaan menoa annettu tieto tulevista toimenpiteistä ja tutkimuksista helpottaa lapsen henkistä valmistautumista. Sairaalassa lapset pelkäävät yleensä eniten yksinjäämistä ja toimenpiteistä aiheutuvaa kipua. Leikissä lapsi ilmaisee pelkojaan ja käsittelee tunteitaan ja ajatuksiaan.


Lapsi pohtii herkästi, miksi juuri hän on sairastunut. Pitkäaikaissairaat lapset voivat verrata itseään terveisiin sisaruksiinsa tai koulutovereihinsa. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hän löytää itselleen ystäviä ja kokee tulevansa hyväksytyksi ikätoveriensa seurassa.

Pitkäaikaisesti sairastunut lapsi tai nuori voi joutua muita helpommin koulukiusatuksi. Ulospäin näkyvät muutokset saattavat aiheuttaa koulutovereissa ristiriitaisia tunteita, mitkä voivat ilmetä häiritsevänä käytöksenä, pelkona, kiusoitteluna tai kiusaamisena.

Murrosiässä nuori miettii uudella tavalla omaan terveyteensä liittyviä asioita. Hän pohtii sairauden kulkua, aiempia hoitoja ja niiden vaikutuksia elämään. Sairauden mahdollisesti tuomat rajoitukset vaikuttavat osaltaan tulevaisuuden suunnitteluun ja myös arjen jaksamiseen.