Pitkäaikaisesti sairas lapsi koulussa

Pitkäaikaisesti sairastunut lapsi tai nuori voi joutua muita helpommin koulukiusatuksi. Ulospäin näkyvät muutokset saattavat aiheuttaa koulutovereissa ristiriitaisia tunteita, mitkä voivat ilmetä häiritsevänä käytöksenä, pelkona, kiusoitteluna tai kiusaamisena. Dialyysissä olevalla voi olla dialyysikatetri vatsassa. Elinsiirron saaneella on leikkausarpi. Hyljinnänestolääkitys voi aiheuttaa poskien pyöristymistä, liiallista ihokarvojen kasvua tai ikenien liikakasvua. Pahimmillaan kiusatuksi joutuminen voi johtaa poissaoloihin koulusta tai sosiaaliseen eristäytymiseen.


Koulutoverien asenteeseen voi vaikuttaa hälventämällä ennakkoluuloja jakamalla asiallista tietoa. Tämä vapauttaa sairastuneen taakasta, jota salailu ja peittely voi aiheuttaa. Parhaiten yleisluontoista ja objektiivista tietoa pystyvät antamaan elinsiirron saaneita hoitava sairaanhoitaja, heidän kanssaan työskentelevä kuntoutushoitaja tai alalla toimiva lääkäri. Koulunsa aloittavan lapsen vanhemmat voivat itse jakaa tietoa, vaikka heidän kokemuksensa rajoittuvatkin oman lapsen sairauteen. Lapsi voi tällöin kokea olevansa enemmän huomion keskipisteenä kuin asiantuntijan vieraillessa luokassa. Kolmasluokkalaiset ja heitä vanhemmat koululaiset voivat kokea olonsa kiusaantuneeksi, kun äiti tai isä on läsnä luokassa. Asiantuntijan on usein helpompi vastata kuulijoiden joskus yllättäviinkin kysymyksiin.

Lapsen ei tarvitse osallistua keskusteluun, mutta hänen tulee kuitenkin olla läsnä, jotta hän ei jää tietämättömäksi asioista, joista puhutaan. Sairautta ja sen hoitoa käsitellään yleisluontoisesti, eikä lapsen omasta sairaudesta tai henkilökohtaisista asioista puhuta. Oleellista on, että puhutaan kullekin ajankohtaisesta tilanteesta, esimerkiksi dialyysikatetrista ja -hoidosta tai elinsiirrosta. Tarvittavan taustatiedon määrä riippuu kuulijoiden kypsyysasteesta. On hyvä käsitellä varsinkin asioita, jotka näkyvät ulospäin ja jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämään tai aiheuttavat poissaoloja. Lisäksi on syytä mainita, että sairaus ei ole tarttuva.

Vierailu on sovittava opettajan kanssa niin, että paikalla voivat olla luokkatoverien lisäksi kouluterveydenhoitaja ja ne opettajat, joiden kanssa lapsi on tekemisissä. Käyntiin on varattava riittävästi aikaa. Käytännössä yksi tunti on riittävä pituus. Mitä enemmän ja monipuolisempaa havaintomateriaalia käyttää, sitä helpompaa oppilaiden on omaksua asioita. Oppilaiden omien kokemusten kertomiseen ja kysymyksiin on varattava aikaa. Tarpeen mukaan vierailu voidaan toistaa myöhemmin.