Lasten munuaisten vajaatoiminta

Lasten kroonista munuaisten vajaatoimintaa aiheuttavat synnynnäiset munuaisten- tai virtsateiden rakennepoikkeavuudet, perinnölliset munuaistaudit ja munuaisten tulehdukselliset taudit.

Munuaisten vajaatoiminnan hoito perustuu sen aiheuttajan lääke- tai leikkaushoitoon sekä munuaisten vajaatoiminnan tukihoitoon. Vaikeimmissa tapauksissa joudutaan aloittamaan dialyysi- eli keinomunuaishoito. Suomessa aloitetaan vuosittain noin 10–14 lapselle dialyysihoito kroonisen munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Mikäli lapselle ei missään vaiheessa voida tehdä munuaisen siirtoa, hänelle ei myöskään aloiteta kroonista dialyysihoitoa.

Onnistuneen munuaisen siirron jälkeen lapsi tarvitsee hylkimistä estävän lääkityksen. Lääkitystä hänen on käytettävä niin kauan kuin hänellä on munuaissiirrännäinen.


Munuaisten vajaatoiminnan hoito

Munuaisten vajaatoiminnan hoito perustuu sen aiheuttajan lääke- tai leikkaushoitoon sekä munuaisten vajaatoiminnan tukihoitoon. Vaikeimmissa tapauksissa joudutaan aloittamaan dialyysi- eli keinomunuaishoito.

Ruokavalion tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren kasvu, vähentää munuaisten vajaatoiminnasta johtuvia oireita ja ylläpitää mahdollisimman hyvä aineenvaihdunnan tasapaino. Ruokavalio suunnitellaan yksilöllisesti munuaisten toiminnan, lapsen iän, kasvun ja laboratoriokokeiden perusteella.

Munuaisten vajaatoiminnassa elimistön luusto- ja mineraaliaineenvaihdunta häiriintyy, jolloin voi syntyä munuaisperäinen luustosairaus. Sen ehkäisyssä ja hoidossa on tavoitteena ylläpitää luiden ja lihasten terveyttä, turvata lapsen pituuskasvun mahdollisimman hyvä kehittyminen sekä estää verisuoni- ja lihaskalkkeutumien syntymistä.

Munuaisten vajaatoimintaan liittyy yleensä anemiaa, joka kehittyy, kun munuaistoimintaa on jäljellä noin 30 prosenttia normaalista. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien anemian hoito vaatii yleensä EPO-hoidon aloittamista.