Alkoholimaksasairaus

Alkoholin riskikäyttäjistä vain pieni osa sairastuu alkoholikirroosiin, mutta lähes kaikki sairastuvat alkoholirasvamaksaan ja osa vielä alkoholihepatiittiin eli maksatulehdukseen. Noin 90 prosenttia maksakirrooseista on alkoholin aiheuttamia

Runsas ja pitkään jatkunut alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen pitkittyneen tulehduksen, joka vuosien mittaan johtaa sidekudoksen muodostumiseen eli kirroosiin.

Suurkulutuksen rajana pidetään miehillä 24 ja naisilla 16 annosta viikossa, mutta kaikille turvallista rajaa on mahdoton sanoa. Päivittäinen, vuosia kestänyt alkoholinkäyttö jo pienemmilläkin annoksilla saattaa aiheuttaa maksasairauden. Naiset ovat kaksi kertaa herkempiä alkoholin haitoille, etenkin maksasairauksille. Myös ylipaino lisää maksavaurion riskiä.

Koholla olevat maksa-arvot havaitaan usein työterveystarkastuksessa tai muun sairauden lääkehoidon takia otetuissa kontrollikokeissa.

Lähes kaikki alkoholin riskikäyttäjät sairastuvat alkoholirasvamaksaan. Alkoholin aiheuttama rasvamaksa voi muuttua nopeasti alkoholihepatiitiksi, joka on alkoholin aiheuttama akuutti maksatulehdus. Alkoholihepatiitin oireita ovat huonovointisuus, vatsavaivat, kuumeilu, keltaisuus ja väsymys. Joissain tapauksissa ei oireita ole lainkaan. Alkoholihepatiitti on vakava sairaus, johon liittyy  suuri kuolleisuus.

Alkoholikirroosi on oireeton ennen kuin siihen liittyy komplikaatioita, kuten nesteen kertymistä vastaonteloon, ruokatorvikohjujen vuotoa ja verioksennusta, keltaisuutta, lihaskatoa, impotenssia tai kuukautishäiriötä. Pitkälle edennyt alkoholikirroosi ei parane täysin juomisen loputtua, mutta maksan toiminta voi kohentua. Jos maksakirroosi etenee juomisen lopettamisesta huolimatta, voidaan hoidoksi harkita maksansiirtoa. Tämä edellyttää sitoutumista täysraittiuteen.