Hyvän hoidon kriteerit

Hyvän hoidon kriteereiden pohjana on käytetty Suomen lainsäädäntöä, kansainvälisiä ja kansallisia suosituksia sekä liiton teettämän hemodialyysikyselyn tuloksia. Ne on koonnut liiton Munuaistyöryhmä yhteistyössä Suomen nefrologiyhdistyksen ja Munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö Musa ry:n kanssa.

Hyvän hoidon kriteerit antavat suuntaviivat potilaiden hoidon, kuntoutumisen ja sosiaaliturvan suunnittelussa, järjestämisessä ja laadun arvioinnissa. Tavoitteena on, että munuaissairauteen sairastuneet ja heidän läheisensä osaavat käyttää kriteereitä oman laadukkaan hoitonsa turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjien ja henkilöstön olisi otettava ne huomioon tehdessään hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa munuaisten vajaatoiminnan riskiryhmässä oleville ja munuaissairauden hoidon erivaiheissa oleville potilaille.

Hyvä hoito on asiantuntevaa, tasapuolista ja se ottaa huomioon potilaan tarpeet. Sairastunut on oman elämänsä asiantuntija. Potilaan on saatava ymmärrettävää tietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Asiantuntijoiden antama ohjaus tukee potilaan valmiutta suunnitella ja toteuttaa omaa hoitoaan. Potilaan tilaa ja annettua hoitoa on arvioitava säännöllisesti.


Tavoitteet

Hyvä hoito perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön potilaan kansalliset ja kansainväliset laatukriteerit täyttävästä tasavertaisesta ja asiantuntevasta hoidosta sekä läheisten ja lapsipotilaiden vanhempien hyvästä ja asiallisesta kohtelusta sairaanhoidossa koko Suomessa.

Hyvässä hoidossa on tärkeää, että asiantuntijoiden antama ohjaus tukee potilaan valmiutta suunnitella ja toteuttaa omaa hoitoaan. Ohjaus tukee mahdollisuutta osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Lapsipotilaiden kohdalla ohjaus ja tuki tulee antaa myös vanhemmille.

Hyvään hoitoon kuuluu, että potilaan läheiset ja perheenjäsenet ovat mukana hoidossa potilaan tarpeiden mukaisesti ja tilanteen mahdollistamalla tavalla.

  • Munuaissairauden hoidon erivaiheissa olevat potilaat, heidän läheisensä ja lapsipotilaiden vanhemmat ovat tietoisia munuaispotilaan hyvänhoidon kriteereistä. He osaavat käyttää ja tarvittaessa pyytävät apua niiden hyödyntämiseen.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöt ovat tietoisia kriteereistä ja ottavat ne huomioon tehdessään hoitosuunnitelmaa tai kuntoutussuunnitelmaa munuaisten vajaatoiminnan riskiryhmässä oleville ja munuaissairauden hoidon erivaiheissa oleville potilaille.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset päättäjät ovat tietoisia hyvän hoidon kriteereistä ja ottavat ne huomioon tehdessään munuaisten vajaatoiminnan riskiryhmässä olevia ja munuaissairauden hoidon erivaiheissa olevia potilaita koskevia päätöksiä.

Hyvän hoidon kriteerit

Munuaissairauksien ennaltaehkäisy

1. Munuaissairauksien ennaltaehkäisy on huomioitava perusterveydenhuollon palveluissa. Riskiryhmään (verenpaine, diabetes, ylipaino ja sukurasite) kuuluvien terveystarkastuksiin liitetään munuaisten toimintakokeet.

2. Elämäntapa-, liikunta- ja ravitsemusohjauksen tulee tukea potilaan kykyä omahoitoon ja elämäntapamuutosten suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.

3. Munuaissairautta epäiltäessä tulee taata pääsy hoitotakuun mukaisesti perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon diagnoosin varmistamiseksi ja hoitosuunnitelman laatimista varten.

Hoidon laatu ja tasavertainen saatavuus

4. Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa ja munuaisensiirron jälkitilaa hoidettaessa hoitovastuu on erikoissairaanhoidossa munuaissairauksien erikoislääkärillä tai munuaissairauksiin perehtyneellä erikoislääkärillä.

5. Munuaissairauksien erikoislääkäreitä tai munuaissairauksiin perehtyneitä erikoislääkäreitä on oltava riittävästi erikoissairaanhoidossa. Munuaispotilaan hoidon tulee pysyä laadukkaana sekä poliklinikalla, vuodeosastolla että dialyysihoidossa.

6. Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle annetaan mahdollisuus dialyysihoitoon aina, kun potilas hyötyy siitä ja se on lääketieteellisesti perusteltua hänen kokonaistilanteensa huomioiden.

7. Jos dialyysihoidon aloittaminen lisää potilaan kärsimyksiä ja huonontaa elämänlaatua, tarjotaan vaihtoehtona konservatiivista hoitoa. Potilaalle annetaan paras mahdollinen lääkinnällinen hoito ja laadukas saattohoito.

8. Elinsiirtokelpoisuus selvitetään ja munuaissiirtovalmistelut aloitetaan jo ennen dialyysihoitojen aloitusta viivyttämättä siirtolistalle pääsyä.

9. Elävälle luovuttajalle annetaan asianmukainen tieto luovutuksesta ja sen vaikutuksista. Luovuttajan terveydentila tutkitaan perusteellisesti ennen luovutusta.

10. Elinluovutuksen jälkeen luovuttajalle järjestetään elinikäinen jatkoseuranta luovuttajatutkimukset tehneessä sairaalassa 1kk, 12kk:n kuluttua  luovutuksesta  ja sen jälkeen 5 vuoden välein.

11. Perusterveydenhuollon on tarjottava munuaispotilaille mahdollisuus päästä hammashoitoon kohtuullisessa ajassa. Odotusaika ei saa haitata elinsiirtokelpoisuutta eikä lisätä potilaan tulehdusriskiä.

12. Hoitavan lääkärin lähetteellä munuaisten vajaatoimintaa sairastavalla tulee olla mahdollisuus jalkaterapeutin palveluihin.

13. Jokaisella munuaispotilaalla on oikeus välttyä kivulta ja säryltä niin täysin kuin mahdollista. Tarvittava kivunlievitys tulee sisältyä aina potilaan hoitoon.

14. Munuaissairauden eri vaiheissa potilaille, läheisille ja lapsipotilaan vanhemmille on tarjottava mahdollisuus ravitsemusterapeutin ohjaukseen ja ravitsemushoidon seurantaan. Ohjauksen tulee olla yksilöllistä, potilaan lähtökohdat huomioon ottavaa ja omahoitoa tukevaa.

15. Sairaaladialyysissä potilaalle tarjotaan ruokavaliosuositusten mukainen ateria.

16. Hoidon yhteydessä potilaalle on taattava intimiteettisuoja. Halutessaan munuaispotilaalla tulee olla oikeus kahdenkeskiseen luottamukselliseen keskusteluun hoitavan lääkärin tai muun hoitavan tahon kanssa

17. Munuaispotilaalla on oikeus saada tarvitsemansa lääkärintodistukset vakuutuslaitokselle, viranomaiselle, työnantajalle tai vastaavalle taholle viivyttelemättä.

Itsenäisen elämänhallinnan ja hyvinvoinnin edistäminen

18. Ensitietokoulutuksella dialyysiä edeltävässä vaiheessa tarjotaan munuaispotilaalle ja hänen läheisilleen asianmukainen ja ymmärrettävä ohjaus omahoidosta ja eri hoitovaihtoehdoista. Potilasta ohjataan osallistumaan omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon ja hoitomuodon valintaan.

19. Munuaispotilaalla tulee olla oikeus halutessaan vaihtaa hoitomuotoa, ellei sille ole lääketieteellistä estettä.

20. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle ja hänen läheiselleen annetaan tietoa munuaissiirrosta, sen eri vaihtoehdoista, vaikutuksista sairastuneen elämään ja elinikäisestä lääkityksestä.

21. Munuaispotilaalle tarjotaan mahdollisuus suunnitella yhdessä fysioterapeutin kanssa liikuntaohjelma, joka tukee potilaan hyvinvointia sairauden eri vaiheissa.

22. Sairauden eri vaiheissa tuetaan munuaispotilaan mahdollisuutta käydä koulua,  opiskella ja käydä työssä.

23. Työssä jaksamista, työhön palaamista tai työikäisen nuoren työelämään pääsyä tulee edistää. Munuaispotilaan on päästävä oikeaan aikaan ammatilliseen kuntoutukseen.

24. Munuaispotilaalle tarjotaan mielenterveyttä suojaavia palveluja ja perheelle tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki.

25. Hemodialyysihoidossa olevalla on oltava mahdollisuus vierailudialyysiin koko maassa. Vierailudialyysi ulkomailla tulee järjestää ja korvata voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

26. Lääkinnällinen kuntoutuksen tarve arvioidaan yksilöllisesti yhdessä munuaispotilaan, läheisen ja lapsipotilaan vanhempien kanssa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan niille potilaille, joiden toiminta- ja työkykyä pitää selvittää. Jokaiselle munuaispotilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua sopeutumisvalmennukseen sairauden eri vaiheissa.

Oikeudenmukainen sosiaaliturva

27. Munuaispotilaalle tarjotaan mahdollisuus sosiaalityöntekijän tapaamiseen ja apuun.

28. Kotona tehtävästä dialyysihoidosta ei saa tulla potilaalle kohtuuttomia kustannuksia. Kustannusten tulee olla tasavertaiset sairaaladialyysissä käyvien kanssa

29. Elinluovutuksesta tai seurantakäynneistä ei saa elinluovuttajalle koitua kustannuksia.

30. Matkat hoitopaikkaan järjestetään taloudellisesti ja joustavasti potilaan terveydentila huomioon ottaen ja potilaan omaa aikaa kunnioittaen.