Liikunta

Liikunta on tärkeää terveyden edistämisessä ja kroonisten sairauksien hoidossa. Säännöllinen liikunta tuo lisää toimintakykyisiä vuosia. Monipuoliset liikuntaharjoitukset lisäävät kestävyyttä, lihaskuntoa, liikkuvuutta ja tasapainoa. Arkiliikunnan lisääminen on hyvä tapa pitää liikuntakykyä yllä.

Liikunta ei paranna munuaisten vajaatoimintaa, mutta se voi hidastaa taudin etenemistä. Liikunta auttaa pitämään elimistön toimintakunnossa. Säännöllinen liikkuminen tulisi aloittaa jo ennen mahdollisen dialyysin aloitusta.


Säännöllisellä kestävyysharjoittelulla voidaan parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, lihasvoimaa ja siten fyysistä suorituskykyä. Liikunta auttaa pitämään elimistön toimintakunnossa. Matalatehoisella ja kohtuullisesti kuormittavalla, säännöllisesti toistuvalla harjoittelulla saadaan tuloksia. Harjoittelu myös lisää EPO-hoidon vaikuttavuutta. Ja mikä tärkeintä, kun jaksaa tehdä päivittäiset askareet, elämänlaatu paranee huomattavasti ja usko jaksamiseen kasvaa.

Dialyysissä oleva voi harrastaa liikuntaa samoin kuin kaikki muutkin, sillä liikunnan tuottamat terveyshyödyt ovat pitkälti samoja kaikilla. Liikunta saa tuntua rasittavalta eli saat hengästyä ja hikoilla.

Keskustele säännöllisen liikunnan aloittamisesta hoitavan lääkärisi kanssa. Kun aloitat säännöllisen liikunnan, tulokset alkavat näkyä 2–5 kuukauden kuluttua. Mitä huonompi lähtökunto on, sitä nopeammin huomaat kunnon kohentuvan.

• Parhaimman hyödyn liikunnan vaiku­tuksista saat liikkumalla monipuolisesti.

• Aseta itsellesi selkeät, realistiset tavoit­teet. Aloita rauhallisesti ja etene tehos­tamalla harjoittelua.

• Löydä itsellesi mieleinen liikuntamuoto, jotta nautit liikunnasta.

• Saat hengästyä ja hikoilla, liikunta saa tuntua kohtuullisen rasittavalta.

Liikunta dialyysissä

Säännöllinen liikunta parantaa dialyysissä olevan kykyä selviytyä päivittäisistä askareista, elämänlaatu paranee huomattavasti ja usko jaksamiseen kasvaa.

Dialyysissä käyvän fyysinen suorituskyky on 35–60 prosenttia normaalista ja maksimaalinen hapenottokyky on laskenut puoleen. Väsymys dialyysin jälkeen on yleistä, sen vuoksi liikuntakyky ja motivaatio helposti alenevat. Dialyysissä olevat voivat liikkua muiden tavoin, liikunta saa tuntua kohtuullisen rasittavalta eli siinä saa hengästyä ja hikoilla.

Hemodialyysi

Hemodialyysihoidossa oleville on tyypillistä erityisesti nopeiden lihassolujen kato, mikä puolestaan heikentää rasituksen sietokykyä. Säännöllisellä kestävyysharjoittelulla voi parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, lihasvoimaa ja siten fyysistä suorituskykyä. Matalatehoisella ja kohtuullisesti kuormittavalla, säännöllisesti toistuvalla harjoittelulla saadaan tuloksia.

Hemodialyysissä olevan on otettava fistelikäsi huomioon liikunnassa. Painomansettia ei suositella pidettäväksi fistelikädessä. Jos veritienä on pysyvä sentraalinen katetri, uinti ei ole sallittua, ja katetrin puoleisia voimakkaita venytyksiä on varottava. Fistelikättä voi käyttää lähes normaalisti kun leikkauksesta on kulunut vähintään kolme kuukautta, puristusta ja tärinää aiheuttavia liikkeitä tulee kuitenkin välttää.

Hemodialyysin aikaisella liikunnalla pyritään tehostamaan dialyysin vaikutusta lisäämällä urean poistumista. Harjoittelu on tehokkainta kahden ensimmäisen tunnin aikana, jolloin hoidossa oleva kokee yleensä olevansa virkeimmillään ja verenpainetaso on sopiva.

Liikunta ennen hoitoa

• Jos mahdollista, kävele tai pyöräile dia­lyysiyksikköösi.

• Käytä portaita, jos mahdollista.

• Jos dialyysiyksikössäsi on käytössä kuntopyörä tai muu esimerkiksi vuotee­seen kiinnitettävä polkurestoraattori, voit käyttää sitä ennen hoidon alkua.

• Fistelikättä voit harjoittaa ennen hoidon aloittamista esim. 1–2 kilon punnuksel­la.

Harjoittelu hemodialyysin aikana

• Harjoittelu on tehokkainta kahden en­simmäisen tunnin aikana, jolloin hoi­dossa oleva kokee yleensä olevansa virkeimmillään ja verenpainetaso on sopiva.

• Verenpainetta, sykettä ja omia tunte­muksia on hyvä seurata liikunnan aika­na.

• Liikkua voi vuoteessa selinmakuulla polkurestoraattorin avulla, kuntopyö­rällä tai mini-stepperillä sekä voimis­telemalla esimerkiksi kuminauhaa, käsipainoa tai painomansettia apuna käyttäen

• Aloita liikkuminen esimerkiksi 2 minuu­tilla ja lisää aikaa 1-2 minuuttia jokai­sella harjoittelukerralla. Tavoitteena on 15–30 minuutin harjoittelu väsymättä.

• Muista säilyttää hyvä ryhti voimistelun aikana sekä hengittää normaalisti.

• Hoidon aikana on suositeltavaa tehdä osa liikkeistä istuen ja/tai seisten, jos verenpainetaso sen sallii.

Vatsakalvodialyysi

Vatsakalvo- eli peritoneaalidialyysissä dialyysinesteestä imeytyy elimistöön sokeria, joka lisää lihomisen riskiä ja vaikuttaa veren rasvoihin. Liikunnalla voi vaikuttaa painonhallintaan. Dialyysineste venyttää vatsaonteloa jonkin verran, mikä voi aiheuttaa täyttävää ja epämiellyttävää tunnetta. Venytys voi altistaa selkäkivuille ja siksi selkä- ja vatsalihasten vahvistaminen on suositeltavaa.

• Vatsaontelossa oleva neste saattaa joil­lakin nostaa vatsa- ja rintaontelon pai­netta huonontaen laskimopaluuta ja sydämen minuuttivolyymia.

• Voit harrastaa kohtuullisen kuormitta­vaa liikuntaa turvallisesti dialyysineste vatsaontelossa.

• Hyvin intensiivisen liikuntasuorituksen voi tehdä ilman dialyysinestettä.

• Dialyysineste saattaa vaikuttaa harjoi­tuksesi kestoon (noin 2 kilon painon­nousu, kun neste vatsaontelossa).

• Kamppailulajit ovat kiellettyjä vatsaan kohdistuvien iskujen ja töytäisyjen vuoksi.

• Vältä voimakkaita kiertoja ja kuntosa­liharjoituksia, joissa paine kohdistuu vatsan alueelle.

• Raskaita nostoja, yli 10 kiloa, tulisi välttää.

Munuaisensiirron saaneen liikunta

Onnistuneen munuaisensiirron jälkeen fyysinen suorituskyky paranee selvästi. Toipuminen elinsiirtoleikkauksesta kestää yleensä yhtä kauan kuin muusta vatsanalueen leikkauksesta toipuminen. Jo 2–3 kuukauden kuluttua pystyy normaaliin elämänrytmiin, jos toipumisen aikana ei ole esiintynyt komplikaatioita.

Munuaisensiirron jälkeen voi liikkua normaalista. Sellaisia lajeja, joissa altistuu alavatsaan tuleville iskuille, kuten jääkiekkoa, jalkapalloa ja nyrkkeilyä, on kuitenkin vältettävä.

Liikunnalla ei ole haitallisia vaikutuksia siirteen toimintaan eikä lääkehoitoon, päinvastoin liikunnalla voidaan lieventää lääkkeiden sivuvaikutuksia.