Terveydenhuollon asiakasmaksut

Valtio ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikkaa lainsäädännöllä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat joko maksuttomia tai asiakasmaksu on kaikille sama tai asiakasmaksu määräytyy tulojen ja perhesuhteiden mukaan.


Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen enimmäismaksut määritellään laissa ja asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Kunta voi päättää ottaa käyttöön niitä pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta. Kunta ei saa periä palveluista niiden tuotantokustannuksia suurempaa maksua.

Enimmäismaksut vuonna 2018

  • terveyskeskusmaksun vuosimaksu 41,20 euroa (tai 20,60 euroa/käyntikerta)
  • sairaalan poliklinikkamaksu 41,20 euroa/käyntikerta
  • sarjassa annettava hoito, kuten jatkuva dialyysihoito, 11,40 euroa/hoitokerta (maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa)

Asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palvelujen saamiselle. Jos maksun periminen vaarantaa henkilön toimeentulon, palvelun tuottavalla kunnalla tai kuntayhtymällä on asiakasmaksulain mukaan oikeus jättää maksuja perimättä tai alentaa niitä.

Asiakas voi saada sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuihin toimeentulotukea. Perustoimeentulotukea haetaan Kelalta. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimeentulotuen myöntämiseen nähden.

Maksukatto

Julkisten terveyspalvelujen maksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2018 maksukatto on 683 euroa. Kun maksukatto on ylittynyt, maksukattoon sisältyvät palvelut ovat maksuttomia kyseisen kalenterivuoden loppuun. Poikkeuksen tekee lyhytaikainen laitoshoito, josta potilas ei saa maksuvapautusta täysin, vaan hoitopäivämaksu alenee 48,90 eurosta 22,50 euroon.

Maksukattoon luetaan

  • poliklinikkamaksut
  • päiväkirurgian maksut
  • sarjahoidon maksut
  • lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksut
  • terveyskeskuksen vuosimaksu ja käyntimaksut
  • yksilökohtaisen fysioterapian maksut
  • yö- ja päivähoidon maksut
  • kuntoutushoidon maksut 

Maksukaton ulkopuolelle jäävät esimerkiksi

  • kotihoidon, kotisairaanhoidon ja kotona annetun erikoissairaanhoidon maksut
  • hammashoidon maksut
  • lääkärintodistusmaksut
  • pitkäaikaisen laitoshoidon maksut
  • käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä poliklinikkakäynnistä perityt maksut
  • yksityisen terveydenhuollon maksut
  • erikoismaksuluokassa annetun hoidon maksut
  • toimeentulotuesta maksetut maksut
  • lakisääteisistä vakuutuksista maksetut maksut

Asiakkaan on itse seurattava maksujen kertymistä. Maksujen seuraamiseksi palvelun käyttäjälle tulee antaa seurantakortti. Maksukaton ylittymisen jälkeen tulee palvelun käyttäjälle antaa siitä todistus (ns. vapaakortti). Todistuksen voi antaa sellainen kunnan tai kuntayhtymän toimintayksikkö, jossa annetaan maksukaton piirissä olevia palveluja.

Jos asiakas jättää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksun maksamatta, siitä voidaan periä viivästyskorkoa ja se voidaan ulosottaa ilman oikeuden päätöstä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut tarkistetaan joka toinen vuosi.