Millainen on hyvä kohtaaminen?

Vertaistukisuhde on vuorovaikutusta selkeimmillään. Ihmiset ovat erilaisia ja tuovat näihin tilanteisiin oman persoonansa, jolle on annettava tilansa. Ensimmäinen kohtaaminen on ainutlaatuinen ja tärkeä, joten siihen kannattaa panostaa. Ystävällisyys, rauhallisuus ja kärsivällisyys luovat pohjan luottamukselle ja luotettavuudelle.

 Vertaistukijan ominaisuuksia ovat mm. hyvä itsetunto, halu ja kyky kuunnella, kyky suhtautua empaattisesti toiseen ihmiseen ja kyky hallita omia tunteita. Hän viestittää, että ymmärtää toisen tunteet, ajatukset, pelot ja odotukset, mutta ei mene mukaan tuettavan tunnetilaan. Hän luottaa, että autettava kykenee käsittelemään tunteensa, selvittelee niitä ja löytää vastaukset. Hän välttää arvostelua, tulkintaa ja neuvomista eikä tarjoa omia ajatuksiaan. Vertaistukija välittää toivoa.  Vuorovaikutusta helpottavat rauhallisuus, kärsivällisyys, tasa-arvoisuus ja mahdollisuus antaa toisen tulla kuulluksi. Vuorovaikutustaidot kehittyvät läpi elämän ja niihin on mahdollisuus saada koulutusta mm. oman liiton ja kansalaisjärjestöjen kautta.

Seuraavat ohjeet auttavat vaikeissa tilanteissa: 
  • käyttäydy rauhallisesti 
  • kuuntele 
  • pidä huolta 
  • anna itkeä 
  • älä jätä yksin 
Vertaistukisuhde voi syntyä esim. tapaamisen, puhelinsoiton, sähköpostiviestin, internetissä keskustelun kautta tms. Se voi olla yksi kohtaaminen, useampi yhteydenotto tai se voi muuttua ajan kuluessa vertaistukisuhteesta ystävyyssuhteeksi.
 
Vertaistukea etsivä voi olla sairastuneena tai läheisenä eri vaiheissa.  Tieto sairaudesta voi tulla yllättäen ja ihminen voi olla shokissa ja lamaantunut. Sisäinen kaaos ei välttämättä näy päällepäin, mutta lamaantuneena ihminen ei muista, mitä hänelle on kerrottu ja mitä on tapahtunut. Tässä tilanteessa vertaistukijalta tarvitaan rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä toistaa asioita.  Äkillisesti tiedon sairaudesta saanut kokee tilanteensa toisin, kuin sellainen henkilö, jonka sairaus on edennyt pidemmällä aikavälillä. Sairauteensa jo sopeutunutkin voi kuitenkin kaivata vertaistukea. Tällöin vertaistukijalta odotetaan enemmän kokemusten jakamista ja sairastuneen mahdollisuutta oman tilanteensa peilaamiseen. Hyvä lähtökohta jokaiselle kohtaamiselle on kysymys, mitä kuuluu?

Lähde: Sosiaali- ja terveysturvan vapaaehtoistoiminnan opetusmateriaali



Mistä vertaistukija saa tukea?

Vertaistukija kohtaa toisten ihmisten epätoivoa ja ahdistusta ja siksi hänellä on oltava itsellään riittävä taustatuki. Vertaistukijaa auttavat hänen jaksamisessaan ensisijaisesti liiton järjestösuunnittelijat. Vertaistukijoille on tarjolla täydennyskoulutuksia ja tarvittaessa mahdollisuus vertaistukitilanteiden läpikäymiseen. Kannustavassa ohjauksessa puretaan ongelmatilanteita ja vaihdetaan kokemuksia vertaistukisuhteista. Vertaistukijat voivat jakaa kokemuksia ja saada ohjausta koulutettujen vertaistukijoiden facebook -ryhmässä .Vertaistukikoulutusta antavat oman liiton lisäksi erilaiset yhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Yhteiset tapahtumat ja tapaamiset tarjoavat virkistystä. 

Joskus vertaistukijan oma tilannekin voi muuttua niin, että vertaistukijana toimimiseen ei pysty sitoutumaan. Tällöin on syytä olla yhteydessä liiton järjestösuunnittelijaan, laittaa olemassa olevat tukisuhteet tarvittaessa katkolle ja pitää vertaistukijana taukoa. Tilanne voi muuttua myös niin, että vertaistukija tarvitsee itse tukea. Vertaistukijana toimiminen on vapaaehtoista, joten sen voi myös lopettaa, jos itsestä siltä tuntuu.