Hemodialyysi

Hemodialyysillä tarkoitetaan veren puhdistamista kuona-aineista ja ylimääräisestä nesteestä dialyysikoneessa olevan suodattimen avulla. Tätä varten tehdään veritie eli fisteli, jossa laskimo yhdistetään valtimosuoneen. Jokaisen hemodialyysihoidon alussa verisuoniin pistetään kaksi kanyyliä, joiden kautta veri ohjataan dialyysikoneeseen ja puhdistettuna takaisin verenkiertoon.


Hemodialyysi tehdään yleensä kolme kertaa viikossa 4–5 tuntia kerralla sairaalassa tai hoitoyksikössä. Hemodialyysiä voi tehdä myös itsenäisesti kotona. Silloin hoitoajan voi valita itse ja dialyysin voi tehdä useampana päivänä viikossa lyhyempinä hoitokertoina. Kotidialyysin tekemiseen saa koulutuksen ja tukea sairaalassa.

Dialyysissa olevan on yleensä noudatettava ruokavaliota ja nesterajoitusta. Useampi dialyysikerta viikossa antaa yleensä mahdollisuuden syödä ja juoda vapaammin.

Fistelikädellä voi tehdä normaaleja päivittäisiä askareita, kuten kevyttä työtä ja kotiaskareita, voi harrastaa liikuntaa ja saunoa. Kiristäviä sidoksia, tiukkoja resoreita, kelloa tai rannerengasta ei suositella pidettäväksi leikatussa kädessä. Fistelikädestä ei saa ottaa verenpainetta tai verikokeita eikä siihen saa laittaa kanyyleita. Hemodialyysissä olevien kannattaa välttää fistelikäteen kohdistuvaa puristusta, mutta esimerkiksi kuntosalilla voi hyvin käydä, sillä fisteli toimii usein paremmin, kun kättä käyttää reilusti. Infektioiden välttämiseksi hemodialyysihoidon jälkeen ei suositella uimista tai saunomista ennen kuin kanylointipaikkojen päälle on kehittynyt rupi.

Tavallisimmat fisteliin tai keinosuoneen liittyvät ongelmat ovat veritien tulehdukset ja ahtaumat. Ahtauma voi johtaa veritien toimintavaikeuksiin tai tukkeutumiseen. Ahtauman hoitona käytetään ahtautuneen kohdan pallolaajennusta, joka tehdään varjoainekuvauksen yhteydessä. Joskus tarvi­taan kirurgista korjausta. Sekä AV-fistelin pistopaikat että keinosuoni voivat tulehtua. Keinosuonen tulehdusta voi olla vaikea havaita päällepäin. Tulehduksen merkkeinä ovat punoitus, kuumotus, turvotus ja kipu sekä mah­dollinen eritys pistopaikasta. Hoitona käytetään antibioottihoitoa ja tarvittaessa kirurgista hoitoa ja fistelin korjausta.

Hemodialyysissä oleva voi matkustaa sekä kotimaassa että ulko­mailla, kunhan matkakohteeseen on järjestynyt dialyysipaikka. Matkakohteen dialyysihoidot tulee järjestää hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä. Lääkäri kirjoittaa lähetteen ja maksusi­toumuksen lomadialyysipaikkaan. Työssä voi käydä oman voinnin sallimissa rajoissa. Kotona tehtävä dialyysi on usein helpompi sovittaa työskentelyyn.

Kotihemodialyysi

Hemodialyysihoidon voi turvallisesti tehdä myös kotona. Kotihemodialyysin voi tehdä oman päivärytmin mukaan, jolloin hoito on helpompi sovittaa työssäkäyntiin, ja omiin ja perheen menoihin. Kotihemodialyysiä voi soveltaa tarpeen mukaan ja osa tekee hoidon viisi kertaa viikossa 2,5 tuntia kerrallaan. Jotkut tekevät hoidon joka toinen päivä, toiset öisin nukkuessaan. Koska kotidialyysihoitoa tehdään useammin, ruoka- ja nesterajoituksia tarvitaan harvemmin.

Kotona tehtävä dialyysi sopii lähes kaikille, joilla on motivaatiota tehdä hoito omatoimisesti ja ovat valmiita sitoutumaan siihen. Lääketieteellisiä esteitä on vain harvoin. Kotona ei tarvitse olla perheenjäsentä tai avustajaa, mutta joskus voi olla turvallisempaa, että hoidon aikana ei ole kotona yksin. Näkökyvyn ja hienomotoriikan on toimittava niin hyvin, että pystyy aloittamaan hoidon ja tekemään mahdollisen koneen vaatimat säädöt. Joskus kotona tehtävän dialyysin voivat estää muisti- tai oppimisongelmat.

Kotidialyysin tekemiseen annetaan aina riittävän pitkä koulutus ja neuvoja ja apua voi kysyä hoitoyksiköstä tarvittaessa. Koulutusjakson pituus on yksilöllinen ja voi vaihdella kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Dialyysin tekeminen ensimmäisiä kertoja yksin kotona jännittää useimpia, mutta se muuttuu yleensä nopeasti rutiiniksi. Hemodialyysin aloittaminen itse pistämällä voi tuntua pelottavalta, mutta lääkärien mukaan kaikki ovat halutessaan oppineet hoidon. Dialyysiä tekevien kertomuksien mukaan pistämiseen tottuu nopeasti.

Koulutusjakson aikana käydään kotona ja päätetään yhdessä tuleva hoi­topaikka. Samalla selvitetään muutostöiden tarve ja tarvittavat muutos­työt järjestetään kotiin. Muutostyöt ovat maksuttomia. Muutostöihin kuuluvat sähkö- ja vesiliitännät. Dialyysilaitetta varten vedetään mittaritaulusta oma sähköjohto, ja laitteella on oma maadoitettu pistorasia, jota ei saa käyttää muille sähkölaitteille dialyysin aikana. Huoneen kaikki pistorasiat maadoitetaan ja vikavirtasuojataan.

Hemodialyysilaite tarvitsee vettä hoidon aikana. Vesiliitäntä on samanlainen kuin pesukoneella, ja se laitetaan kylmävesiputkeen. Dialyysilaitteen ei tarvitse olla vesipisteen vieressä, vesiletkut voivat olla pitkätkin. Vesiletkut kerätään hoidon jälkeen koneen viereen.

Kodin muutostyöt maksaa vammaispalvelulain mukaan asuinkunta. Kustannuksia tulee myös vedenkulutuksesta, sähköstä ja jätekuluista, minkä vuoksi kotidialyysiä tekevän on mahdollista saada korotettua hoitotukea tai työssäkäyvän korkeinta vammaistukea.

Myös hemodialyysissä oleva voi matkustella tai viettää kesää mökillä, mutta tällöin dialyysissä on käytävä läheisessä yksikössä, joihin on varattava paikka hyvissä ajoin. Pääsääntöisesti kotihemodialyysikonetta ei voi kuljettaa mukana sen koon ja tekniikan vuoksi. Markkinoilta löytyy myös 30–40 kiloa painava laite, jota voi kuljettaa. Useimmille dialyysiä tarvitsevilla perinteinen kolme kertaa viikossa tapahtuva hoito ei laitteella ole riittävä, joten hoitoa on tehtävä useammin.